Sertifiointikriteerit

 

  1. Suomen Tilaajavastuu Oy:n raportti
    (sisältää: kaupparekisteriote, YTJ-ote, veromaksutieto, työehtosopimustieto, eläkemaksutieto, liiketoimintakiellot, tapaturmavakuutus)
  2. Sertifioitu liike sitoutuu antamaan aidon kuitin kaikista palveluista
  3. Omistajan ja henkilökunnan koulutukset ja tutkinnot julkisesti nähtävillä liikkeessä (infokansiossa)
  4. Hinnat ovat luettavissa liikkeen ulkopuolelta
  5. Sertifioidussa liikkeessä ei värjätä alle 16-vuotiaita hapetevärillä
    (kulmat, ripset sekä hiukset)
  6. Tuolivuokrayrittäjällä Y-tunnukset varmistettu ja esillä (infokansiossa)
  7. Yrityksessä noudatetaan työehtosopimusta ja/tai voimassa olevaa työlainsäädäntöä
  8. Työsuojelu- ja työturvallisuuslakia noudatetaan
    (mm Luotettava Kauneus kehoittaa olemaan tekemättä hiusvärien allergiatestejä)
  9. Yrityksellä on vastuuvakuutukset, myös tuolivuokrayrittäjillä

1. Suomen Tilaajavastuu Oy:n raportti:
sisältö: kaupparekisteriote, YTJ-ote, veromaksutieto, työehtosopimustieto, eläkemaksutieto, liiketoimintakiellot, tapaturmavakuutus (pakollinen jos yrityksessä on palkattua työvoimaa)Tilaajavastuu-raportti on elinkeinoharjoittajalle tai yrityksille suunnattu ohjelma. Ohjelman kautta yrityksen tilaajavastuuraportti on ajan tasalla eikä paperisia todistuksia tarvitse enää tilata. Ohjelman kautta pystyy tarkastamaan, että yritys on hoitanut yhteiskunnalliset velvoitteensa. www.tilaajavastuu.fi

2. Sertifioitu liike sitoutuu antamaan kuitin kaikista palveluista

Kuitista pitää käydä selvästi ilmi 5 asiaa:

1. Elinkeinonharjoittajan yhteystiedot
2. Y-tunnus
3. Maksettavat verot
4. Ostetut tuotteet tai palvelut
5. Juokseva kuitin numero

Kuitti on tarjottava käteiskaupassa aina vuoden 2014 alusta lähtien. Myyjän on tarjottava asiakkaalle aina käteisellä rahalla tai maksukortilla maksettaessa kuitti. Kuitti voi olla tulostettu, käsinkirjoitettu tai sähköinen. Asiakkaan ei ole pakko ottaa kuittia vastaan.

Uuden lain tavoitteena on vähentää harmaata taloutta (laki kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa, www.finlex.fi). Verohallinto ja Poliisihallinto vastaavat kuitintarjoamisvelvollisuuden valvonnasta. Valvontaa tehostetaan viranomaisten yhteisellä valvontakampanjalla alkuvuodesta 2014.

Kaikki paperilaput ja pankkikorttitositteet mitä kassalla jaellaan eivät siis ole aitoja kuitteja!

Kuitintarjoamisvelvollisuuden laiminlyönti on lainvastainen teko ja noudattamatta jättämisestä Laiminlyöntimaksun olisi  300 – 1 000 euroa.   Maksun suuruus perustuisi teon kokonaisarviointiin, jossa tulisi ottaa huomioon muun muassa se, onko kuitti jätetty kokonaan tarjoamatta vai onko kysymys tilanteesta, jossa tarjotun kuitin tietosisältö ei ole vastannut lain vaatimuksia. Myös esimerkiksi myynnin arvo, toiminnan laatuun ja laajuuteen liittyvät kysymykset ja teon toistuvuus tulisi ottaa huomioon teon moitittavuuden arvioinnissa. Koska toistuvat laiminlyönnit voivat olla merkki siitä, että toiminnassa yleisemmin harjoitetaan myyntiä ohi kassan ja kirjanpidon, valvontaviranomaisen tulisi arvioida, onko tässä laissa säädetyn seuraamusjärjestelmän lisäksi toimintaan syytä puuttua verotuksen erityisvalvonnan toimin.

Harmaa talous on tutkimusten mukaan viime vuosina lisääntynyt ja on n 14 miljardia euroa eli noin 7,5 prosenttia bruttokansantuotteen määrästä. Työvoimavaltaisilla toimialoilla tavanomainen harmaan talouden muoto on tulojen kirjaamatta jättäminen eli ohimyynti. Tällöin pääosin yksityishenkilöiden ostamien tavaroiden tai palveluiden käteis- ja pankkikorttimaksuja ei asianmukaisesti viedä yrityksen kirjanpitoon. Tämä vääristää yritysten keskinäistä kilpailutilannetta. Tavaroita ja palveluita voidaan tarjota asiakkaille halvemmalla, jos tuloja salataan ja lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään.

Kuitin antaminen on hyvää kuluttajankauppaa, kuitti helpottaa esimerkiksi virheellisen tuotteen vaihtamista tai palauttamista.

Tässä yhteydessä korostetaan myös kansalaisten omaa vastuuta harmaan talouden torjunnassa.

-Varmista että sait aidon kuitin-

Linkki Eduskunnan asiakirjaan  Kuitin tarkat tietosisältövaatimukset löytyvät lain 4 §:stä Kuitintarjoamisvelvollisuus

3. Tuolivuokrayrittäjällä Y-tunnukset varmistettu ja esillä

Y-tunnus eli yritys- ja yhteisötunnus on yrityksen tai yhteisön yksilöimiseen käytetty, viranomaisten myöntämä tunnus. Y-tunnuksia hallinnoidaan Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ja verohallinnon yhteisesti ylläpitämässä Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä (YTJ). Yritys tai yhteisö eli juridinen henkilö saa Y-tunnuksen rekisteröityessään ensimmäistä kertaa joko PRH:n kauppa- tai säätiörekisteriin tai verottajan työnantaja-, ALV-velvollisten tai ennakkoperintärekisteriin. Yrityksellä tai yhteisöllä voi olla vain yksi Y-tunnus. Jos yrityksen yhtiömuoto muuttuu laissa määritellyllä tavalla, pysyy Y-tunnus ennallaan. Yksittäiselle ihmiselle eli luonnolliselle henkilölle annetaan Y-tunnus, jos hän toimii yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Tällöin Y-tunnus on henkilökohtainen. Se ei siirry myytäessä liiketoiminta toiselle tai yritysmuodon muuttuessa. Y-tunnus säilyy myös yritystoiminnan päättyessä sekä luonnollisilla että juridisilla henkilöillä. Konkurssipesälle annetaan kuitenkin oma tunnuksensa. Yritystoiminnan käynnistyessä mahdollisesti uudelleen otetaan entinen Y-tunnus käyttöön.

4. Omistajan ja henkilökunnan koulutukset ja tutkinnot julkisesti nähtävillä liikkeessä (Luotettava Kauneus infokansio)
”Parturi-kampaaja on lailla suojattu ammattinimike hiusalan perustutkinnon suorittaneille. Hiusmuotoilija on vapaasti käytettävissä oleva termi, jota voi käyttää kuka tahansa olipa koulutusta alalle tai ei. Hiusalan perustutkinnon voi ”korvata” hiusalan ammatti- tai erikoisammattitutkinnolla.”

- hiusmuotoilija = toimii hiusalalla, ei tutkintoa

- parturi-kampaaja = hiusalan perustutkinto / hiusalan ammattitutkinto

- parturimestari, kampaajamestari, parturi-kampaajamestari = hiusalan erikoisammattitutkinto

- estenomi = kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto

- kosmetologi = kauneudenhoitoalan perustutkinto, kosmetologin koulutusohjelma/osaamisala: kosmetologi

- kosmetiikkaneuvoja = kauneudenhoitoalan perustutkinto, kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan koulutusohjelma/osaamisala: kosmetiikkaneuvoja

- erikoiskosmetologi = kauneudenhoitoalan erikoisammattitutkinto

- CIDESCO-kosmetologi =  kansainvälinen CIDESCO-kosmetologitutkinto

- SKY-kosmetologi = kauneudenhoitoalan perustutkinto ja SKY yhdistyksen jäsen

- diplomikosmetologi = valmistunut kosmetologiksi, ei välttämättä suorittanut näyttötutkintoa (näyttötutkintomahdollisuutta ei ole tuolloin ollut)

-  jalkahoitaja = jalkojenhoidon ammattitutkinto

- maskeeraaja = teatterialan ammattitutkinto, maskeerajan koulutusohjelma

- meikkaaja / make-up artist  = yksityiskoulun käynyt, ei tutkintoa

Huom! Hiusalan perustutkinnossa (parturi-kampaaja) on 15 opintoviikon laajuinen tutkinnonosa: Kampaukset ja ehostus. Kaunedenhoitoalan perustutkinnossa (kosmetologi ja kosmetiikkaneuvoja) on 5 opintoviikon laajuinen tutkinnonosa: Ehostus

5. Hinnat ovat luettavissa liikkeen ulkopuolelta
Euroopan unionin hintojen ilmoittamista koskevan direktiivin mukaan kauppiaiden on ilmoitettava kuluttajille tarjoamiensa tuotteiden myynti- ja yksikköhinnat. Se koskee kaikkia kulutustavaroita ja palveluja sekä markkinointia mainosvälineestä riippumatta. Myynti- ja yksikköhinnat on ilmoitettava selkeästi ja yksiselitteisesti niin, että asiakkaan on helppo havaita ja tunnistaa hinta. Hinta tulisi ilmoittaa kaikessa markkinoinnissa: lehti-, televisio-, radio- ja internetmarkkinoinnissa, kaupan näyteikkunassa ja hyllyillä olevissa tavaroissa tai hyllynreunassa. Joissain tilanteissa hintaluettelo tuotteiden kohdalla on riittävä. Myös palveluita tarjottaessa hinnaston tulee olla kuluttajan saatavilla ennen ostopäätöksen tekemistä. Myyntihinta tarkoittaa sitä hintaa, jonka kuluttaja maksaa. Myyntihinta on kokonaishinta, joka sisältää kaikki kulut, verot ja muut maksut. Yksikköhinta tarkoittaa puolestaan laskennallista hintaa, jonka avulla asiakkaat voivat vertailla eri pakkauskoossa myytävien tuotteiden keskinäisiä hintaeroja. Yksikköhinta ilmoitetaan kaikissa pakkauksissa, joiden sisällön määrä ilmoitetaan paino-, tilavuus- tai pituusmittoina, eli yksikköhinnasta selviää esim. tuotteen kilo- tai litrahinta.

6. Sertifioidussa liikkeessä ei värjätä alle 16-vuotiaita hapeteväreillä
Tämä koskee sekä hiusten että ripsien ja kulmien värjäämistä. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) kanta on, ettei määrättyjä värejä ole tarkoitettu alle 16-vuotiaille. Värien aiheuttamat allergiat ovat viime vuosina lisääntyneet. Kosmetiikkalainsäädäntöä onkin viime aikoina kehitetty siten, että tiettyihin värituotteisiin, joissa on herkistäviksi luokiteltavia väriaineita, vaaditaan nykyään pakollinen varoitusmerkintä kuluttajien suojelemiseksi, mm. ”Ei tarkoitettu alle 16-vuotiaalle”. Merkinnällä halutaan suojella kuluttajia ja erityisesti nuoria. Väriaineet voivat aiheuttaa joillekin kuluttajille mm. viivästynyttä kosketusallergiaa.

Täyttääkseen kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) mukaisen huolellisuusvelvollisuutensa toiminnanharjoittaja ei voi värjätä tällaisilla väreillä alle 16-vuotiaita.

Alle 16 vuotiaan hiukset voi värjätä: kasviväreillä, Elumenilla, Cellophanesilla, suoraväreillä sekä hänelle voi laittaa raidat. Kuitenkin pitää muistaa että kaikista väreistä voi tulla allergiareaktio. Huomioi, että kaikki muut kuin yllä mainitut värit, myös ns. kevytvärit ovat K16 sertifioidussa liikkeessä.

”Jos Kampaaja värjää alle 16 vuotiaan hiuksia ja tämä saa allergisen reaktion, niin kuka on vastuussa?”
Suomen Hiusyrittät ry:n vastaus:
”Asiaa on siis selvitetty ja haettu mm. Tukesin näkemystä kuvaamanlaiseesi tilanteeseen.  Lupalappu ei riitä!  Jos molemmat vanhemmat ovat paikalla saapuvilla ja heille siis selostetaan riskit ja faktat, minkä jälkeen kuitenkin allekirjoittavat lupalapun, vasta tuolloin ollaan tilanteessa, että yrittäjän vastuuta saatetaan arvioida lievemmin.  Muutoin yrittäjä aina vastaa. Aikuisasiakkaiden kohdalla kirjallinen ”lupa” saattaa(!) pienentää yrittäjän vastuuta.  Mutta perustilanne on se, että kuluttaja on maallikko ja liikkeessä työskentelevät alansa ammattilaisia ja asiantuntijoita = sitä ei tulisi tehdä, minkä näkee haitalliseksi.”

Vakuutusyhtiön vastaus:
”Palveluntarjoajalla on niin sanottu korostunut huolellisuusvelvollisuus. Mikäli asiakkaallenne aiheutuu vahinko, teidän tulee näyttää toimineenne huolellisesti ja ettei vahinko ole johtunut teidän syystänne. Vastuu ei ole kuitenkaan ankaraa eli tuottamuksesta/ huolimattomuudesta riippumatonta vaan vastuu edellyttää toiminnassanne on ollut virhettä tai laiminlyöntiä. Yleisellä tasolla voin kuitenkin todeta, että mikäli asiakas saa esim. hiusväristä allergisen reaktion, niin vastuulta voi olla vaikea välttyä. Muutamia tapauksia on ollut myös vahinkotapauksina hoidossamme ja koska vastuulta ei ole voitu välttyä, kampaamon vastuuvakuutus on korvannut vahingot.”

”Saako asiakkaan värjätä jos hän antaa kirjallisen lupalapun?”
Vakuutusyhtiön vastaus:
”Kuluttajasuojalainsäädäntö lähtee siitä, että palveluntarjoaja ei voi rajoittaa vastuutaan. Haasteellinen kysymys tulee voisiko vastuusta vapautua tämäntyyppisellä lupalapulla. Jos tämäntyyppinen tilanne tulisi ja ko. värjäys tai permanentti olisi tehty asianmukaisesti, mutta jokin reaktio kuitenkin tulisi asiakkaallanne, lähtisin kyllä näkemyksestä, että asiakas on itse ottanut harkitusti tietoisen riskin ja esittäisin, ettei korvausvastuuta synny. Jos tapaus olisi kuitenkin oikeudessa, on mahdotonta ennustaa, mikä olisi lopullinen oikeuden päätös. Vahinkotilanteissa voi käydä niin, että kertomukset muuttuvat ja asiakas voi hyvin väittää, ettei hänelle ole esimerkiksi kerrottu kuitenkaan riittävän hyvin riskeistä ja, että hänelle ei olisi saanut tehdä värjäystä / permanenttia.  Jos nämä ovat teille yksittäisiä tapauksia, kannattaa harkita, josko lupalapusta huolimatta kieltäydytte tekemästä ko. toimenpiteitä.  Jos teille sattuu ko. tyyppinen vahinko ja teiltä vaaditaan henkilövahingosta korvauksia, teidän kannattaa tehdä vastuuvahinkoilmoitus ja selvitämme vastuukysymystänne.”

Lisätietoa:
- TUKES: Hiusvareille uusia ja selkeämpiä varoitusmerkintojä
- Teknokemian yhdistys: Tuoteturvallisuusopas kampaamoille 2012

7. Yrityksessä noudatetaan työehtosopimusta ja/tai vain voimassa olevaa työlainsäädäntöä
Työehtosopimus, eli TES on Suomessa työntekijäjärjestön (PAM) ja työnantajien järjestön (Suomen Hiusyrittäjät) välinen sopimus alakohtaisista työehdoista kuten palkoista, työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla noudatetaan.
http://extranet.libris.fi/proweb/PAM_Hiusalan_TES/

Kauneushoitola yrityksessä noudatettavat työehdot:

  • Hiusalan TES tai muu yrityksessä noudatettava TES (kauppa, apteekki, Marava, ym)

  • vain voimassa oleva työlainsäädäntöä

8. Työsuojelu- ja työturvallisuuslakia noudatetaan 
Työsuojelun tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita henkilöstön työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi, sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä tai työympäristöstä johtuvia terveyshaittoja.

Työsuojelu koostuu työturvallisuus- ja työterveyssuojelusta. Ensimmäisellä tarkoitetaan tapaturmien ehkäisyä ja jälkimmäisellä terveyshaittojen ja ammattitautien ehkäisyä.Työpaikan työturvallisuudesta sekä työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä vastaa työnantaja, jota työpaikoilla edustavat esimiehet. Esimiesten on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Ensisijassa vastuu on aina sillä, jonka välittömän johdon ja valvonnan alaisuudessa työ tehdään. Esimiehelle kuuluu myös työntekijöiden riittävä opastus ja perehdyttämisvastuu mukaan lukien perehdytys työsuojeluasioihin. (Kts erillinen liite: Työturvallisuusohjeet) 

Toimitila on tehty yrityksen paikkakunnan terveyssääntöjen mukaisesti.

9. Yrityksellä on vastuuvakuutukset, myös tuolivuokrayrittäjillä
Vastuuvakuutus on yrittäjän oma turva. Vakuutuksesta korvataan asiakkaalle tai asiakkaan omaisuudelle sattuneita vahinkoja. Lain mukaan jokainen yrittäjä itse vastaa omasta työstään ja siitä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, siksi jokaisen vuokratuolilla toimivan yrittäjän tulee ottaa oma vastuuvakuutus. Henkilö- tai esinevahinkojen  korvaussummat voivat helposti kasvaa niin isoiksi, että yrittäjä ei pysty selviytymään niistä ilman vakuutusta.

Vastuuvakuutus on luonteeltaan vahinkovakuutus, mutta se poikkeaa toiminnaltaan muista vahinkovakuutuksista, koska vastuuvakuutuksen kattama riski on vakuutuksenottajan mahdollinen korvausvelvollisuus jollekulle toiselle. Vastuuvakuutuksen ensisijainen tarkoitus on vahingon aiheuttajan suojaaminen kattamalla vakuutuksenottajan tai muun vakuutetun vahingonkorvausriski. Sen toissijainen tehtävä on kuitenkin antaa suojaa myös vahingon kärsineelle, koska tällöin hän voi saada korvauksia aiheuttajan lisäksi myös vakuutusyhtiöltä. Vastuuvakuutuksessa on siten aina kolme osapuolta: vakuutusyhtiö, vakuutuksenottaja ja vahinkoa kärsinyt. Vastuuvakuutuksesta korvataan vain vahinkoja, joista vakuutuksenottaja tai vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Korvauksen saaminen vastuuvakuutuksesta edellyttää, että vakuutettu on vahingonkorvausvelvollinen aiheuttamansa vahingon perusteella kolmatta kohtaan. Vastuuvakuutuksesta ei siten korvata vahinkoa vakuutuksenottajan vahingonkorvausvastuuta laajemmin, eli jos vahingon aiheuttaja ei ole vahingonkorvausvelvollinen, myöskään vakuutusyhtiö ei ole vastuuvakuutuksen perusteella velvollinen suorittamaan korvauksia vahinkoa kärsineelle.

Vastuuvakuutuksen vuosikustannus on n. 100 euroa riippuen liikevaihdosta. Luotettava Kauneus Arviointilautakunta suositteleekin, että kaikki kauneusalan vuokratuoliyrittäjät ottaisivat vastuuvakuutuksen ja tuolinvuokrasopimuksiin kirjataan pakolliseksi ko. vakuutus.

 

Sertifionti-järjestelmä on ulkopuolisen tahon tarkastama. Suomen Tilaajavastuu Oy tarkistaa yhteiskuntavelvoitteet ja Arviointilautakunta  hyväksyy sertifiointikriteerit.
Näin taataan sertifioinnin puolueettomuus

Arviointilautakunta:
Arja Laurila (pj), Suomen Hiusyrittäjät
Monica Paavilainen, Suomen Hiusyrittäjät
Tarja Pajuniemi, PAM (Palvelualojen ammattiliitto)
Ulla-Leppäkoski-Juvonen (SKY- CIDESCO kosmetologi Yrittäjä)
Johanna Ahlberg, Luotettava Kauneus Oy (Kampaaja, Yrittäjä)
Mikaela Albäck, Luotettava Kauneus Oy (Kampaajamestari, Toimitusjohtaja)